Sananen Suomen luonnosta

Kasvoin aikana, jolloin ympäri maailmaa vietimme suurkulutuksen kulta-aikaa. Kaikilla tuntui olevan kaikkea. Rakennuksista tuli korkeampia ja suurempia. Pankinjohtajia saunotettiin ja lauteilla jopa  Suomen pystykorvallekin myönnettiin tarvittaessa miljoonalaina.  Pukumiehet tekivät suuria määriä rahaa ja eikä loppua näkynyt.  Pukumiesten tahkotessa päivisin rahaa toimistoissaan, iltaisin kadulla tehtiin tuplasti enemmän rahaa. Y öelämä oli vilkasta ja sitä vauhditettiin valkoisella jauheella. Luontoa ei monikaan ihminen ajatellut. Jos ajatteli, heitä pidettiin viherpiipertäjinä. Silloin tällöin uutisista luki, kuinka Greenpeace oli maailmalla tehnyt iskuja tai kuinka Suomessa ihmiset kiinnittävät itsensä koneisiin tai puihin. Poliisit kantoivat näitä "puunhalaajia" pois. Näitä ihmisiä pidettiin työttöminä turhanpäiväisinä töiden estäjinä. Heitä ja heidän aatteitaan haukuttiin. Olin teini enkä kiinnittänyt juuri muuhun huomiota kuin meikkiin, hiuksiin ja iltamenoihin. Oli...

 Tämä tiedetään.... Tuleville metsä-alan ammattilaisille opetetaan, miten vältetään avohakkuut.  Jatkuvan kasvatuksen eli erirakenteisen metsän kasvatuksen turvin avohakkuita ei tarvita.  Hakattu alue jäisi aina puustoiseksi sen sijaan, että siinä olisi valtava aukko. Eli toisin sanoen ei hakattaisi kaikkea puuta ja hakattujen tilalle kasvatettaisiin uutta puuta.  Pienaukkohakkuiden avulla edistetään metsän uusiutuminen. Siinä tehdään pienialaisia hakkuita metsän keskelle, jolloin metsälle ja metsänpohjalle tehdään vähemmän haittaa. Mutta... Metsät hakataan suurilta alueilta paljaaksi. Jätetään niitä hiivatin pökkelöitä ja ns. säästöpuita, jotka kaatuvat ensimmäisissä kovissa tuulissa. Pienaukkohakkuiden takia koko metsänpohja on rullattu isoilla koneilla paskaksi. Kuvat ovat kuvia, esitetään hienoja malleja, jotka eivät toteudu. Tämä tiedetään... Nämäkin asiat opetetaan metsä-alaa opiskeleville. Vanhat ja kookkaat säästöpuut ovat arvokkaita erityisesti isompana ryhm...

Luin Tiede Luonto -lehdestä lehden tuottaja Mikko Puttosen "Miksi metsä tekee onnelliseksi? "artikkelin. Puttosen haastattelema Syamili Manoj Santhi on Itä-Suomen Yliopiston väitöskirjatutkija. Santhi tutkii metsän ja onnellisuuden yhteyttä. Jäin pohtimaan lukemaani. Metsä, eläimet ja luonto kaikkinensa ovat tehneet minut onnelliseksi jo pikkutytöstä lähtien. Järvessä uiminen on rentouttavimmista asioista jonka tiedän. Lapsena asuimme maalla. Sain hyppiä kukkaniittyjen, peltojen, kasvi- ja perunamaan ympärillä. Keinuin isoon koivuun kiinnitetyssä keinussa, josta aukesi laajat näkymät. Olin onnekas. Minulla ei kuitenkaan ollut ikäisiäni kavereita. En käynyt tarhassa kuten niin moni muu lapsi kävi. Minulla oli luonto ja naapurin Lulu koira. Se ei ollut paha asia, en kokenut yksinäisyyttä. Se on muovannut minusta erakkomaisen ihmisen, joka viihtyy ulkona. Moni ihminen kaipaa ympärilleen ihmisiä, liikettä ja hulinaa, baari-iltoja ja kahvitteluja. Minä en.         Is...

  Aiemmin kesähakkuita koskien meillä on ollut käytössä suosituksia. Nämä suositukset ovat olleet voimassa vain FSC-sertifioiduissa metsissä. FSC-sertifikaatilla varmistetaan, että metsänhoitotoimenpiteissä huomioidaan talouden lisäksi metsän monimuotoisuus sekä virkistys- ja kulttuuriarvot. FSC-sertifioitujen metsien osuus Suomen metsistä on noin 10% eli ei FSC-sertifioitua metsää on 90%. Suomessa tätä 90 prosentin osuuden metsää pesimäkaudella suojaa luonnonsuojelulaki sekä EU:n lintudirektiivi. Paikkauskollisilla pesijöillä suojaava kohtaan laki on voimassa ympäri vuoden. Lisäksi eläinsuojelulaki suojaa emoja ja poikasia pesinnän häirinnän kärsimyksiltä. Pesimäkauden katsotaan alkavan pesän rakentamisesta ja päättyvän poikasten pesästä lähtöön. Suomessa EU:n lainsäädäntöä on tulkittu niin, että se ei koske metsätaloutta. Kaikkien muiden kuten esimerkiksi retkeilijöiden on noudatettava lakia ja annettava pesimärauha. Jokainen voi vetää tässä mielessään johtopäätöksen, että tuo on...

Luin äsken Kauppalehden uutisen koskien Suomen metsäteollisuutta. Siinä Sahateollisuuden toimitusjohtaja Tino Aalto kertoo, kuinka hänen mielestään hakkuita pitäisi lisätä vähentämisen sijaan. Siis oikeasti! Tino Aallon mukaan vähentäminen toisi Suomelle miljardilaskun, koska sahoja jouduttaisiin sulkemaan. Hän hymyillen selittää, kuinka ilmastotavoitteiden takia kyseessä on poliittinen teatteri, ja kuinka ilmastotavoitteet ovat karkaamassa käsistä. Siinä on sellainen ihminen, jota pitäisi ottaa niskasta kiinni ja kantaa katsomaan tätä touhua. Kertoa kuinka luontokato on todellinen uhka. Siinä ei ole mitään teatteria eikä minkään valtakunnan ylilyöntejä, luonto kärsii. Aallon mukaan pitäisi päästä kiinni valtion metsiin sekä jakamattomiin kuolinpesiin, jotta saataisiin lisää hakattavaa. Aallon periaatteella Suomesta tulisi puuton maa, jossa eläimiä ihaillaan eläintarhoissa. Miten korkeasti koulutetulla ihmisellä voi olla noin vähäinen tietämys? Kun ihminen ei näe kokonaisuutta, kun kes...

Uuden vuoden puolella mennään jo hyvän matkaa. Ympäröivä maailma on hiljentynyt. Metsäkoneet lähtivät juuri ennen joulua. Ne jatkavat tuhoamistaan hiukan kauempana. Monta monituista kuormaa puita lähti jättäen jälkeensä ammottavaa tyhjyyttä. Lähimaisemani on nyt ruhjottu ja ruma. Yhtenäistä metsää ei ole. On vain alueita, joissa on puita. Omistamani maa-alue koostuu, puolen hehtaarin mökkipihasta, puolen hehtaarin metsiköstä, josta löytyy kelopuita sekä vanhaa puustoa, hehtaarista nuorta taimikkoa ja hehtaarista rumaa hakkuualuetta. Hakkuualueelle aion istuttaa kolmea eri puulajia, haapaa, lehtikuusta ja koivua. Edelleen harmittaa, että en neljä vuotta sitten ostaessani mökkiä tiennyt tulevista hakkuista. Jos olisi tiennyt, olisin voinut ostaa metsää ympäriltä enemmän. Olisin voinut tarjota luontokappaleille suojaa, jota ei tuhota. Kunpa voisin matkustaa ajassa taaksepäin. Ruokintapaikalla on enää talitiaisia, kaksi sinitiaista, muutama närhi, yksi mustarastas ja vaihtelevasti yhdestä ...