Sananen Suomen luonnosta

Luin Tiede Luonto -lehdestä lehden tuottaja Mikko Puttosen "Miksi metsä tekee onnelliseksi? "artikkelin. Puttosen haastattelema Syamili Manoj Santhi on Itä-Suomen Yliopiston väitöskirjatutkija. Santhi tutkii metsän ja onnellisuuden yhteyttä. Jäin pohtimaan lukemaani. Metsä, eläimet ja luonto kaikkinensa ovat tehneet minut onnelliseksi jo pikkutytöstä lähtien. Järvessä uiminen on rentouttavimmista asioista jonka tiedän. Lapsena asuimme maalla. Sain hyppiä kukkaniittyjen, peltojen, kasvi- ja perunamaan ympärillä. Keinuin isoon koivuun kiinnitetyssä keinussa, josta aukesi laajat näkymät. Olin onnekas. Minulla ei kuitenkaan ollut ikäisiäni kavereita. En käynyt tarhassa kuten niin moni muu lapsi kävi. Minulla oli luonto ja naapurin Lulu koira. Se ei ollut paha asia, en kokenut yksinäisyyttä. Se on muovannut minusta erakkomaisen ihmisen, joka viihtyy ulkona. Moni ihminen kaipaa ympärilleen ihmisiä, liikettä ja hulinaa, baari-iltoja ja kahvitteluja. Minä en.         Is...

  Aiemmin kesähakkuita koskien meillä on ollut käytössä suosituksia. Nämä suositukset ovat olleet voimassa vain FSC-sertifioiduissa metsissä. FSC-sertifikaatilla varmistetaan, että metsänhoitotoimenpiteissä huomioidaan talouden lisäksi metsän monimuotoisuus sekä virkistys- ja kulttuuriarvot. FSC-sertifioitujen metsien osuus Suomen metsistä on noin 10% eli ei FSC-sertifioitua metsää on 90%. Suomessa tätä 90 prosentin osuuden metsää pesimäkaudella suojaa luonnonsuojelulaki sekä EU:n lintudirektiivi. Paikkauskollisilla pesijöillä suojaava kohtaan laki on voimassa ympäri vuoden. Lisäksi eläinsuojelulaki suojaa emoja ja poikasia pesinnän häirinnän kärsimyksiltä. Pesimäkauden katsotaan alkavan pesän rakentamisesta ja päättyvän poikasten pesästä lähtöön. Suomessa EU:n lainsäädäntöä on tulkittu niin, että se ei koske metsätaloutta. Kaikkien muiden kuten esimerkiksi retkeilijöiden on noudatettava lakia ja annettava pesimärauha. Jokainen voi vetää tässä mielessään johtopäätöksen, että tuo on...