Orpon hallitus esittää kesähakkuisiin rajoituksia

 Aiemmin kesähakkuita koskien meillä on ollut käytössä suosituksia. Nämä suositukset ovat olleet voimassa vain FSC-sertifioiduissa metsissä. FSC-sertifikaatilla varmistetaan, että metsänhoitotoimenpiteissä huomioidaan talouden lisäksi metsän monimuotoisuus sekä virkistys- ja kulttuuriarvot. FSC-sertifioitujen metsien osuus Suomen metsistä on noin 10% eli ei FSC-sertifioitua metsää on 90%. Suomessa tätä 90 prosentin osuuden metsää pesimäkaudella suojaa luonnonsuojelulaki sekä EU:n lintudirektiivi. Paikkauskollisilla pesijöillä suojaava kohtaan laki on voimassa ympäri vuoden. Lisäksi eläinsuojelulaki suojaa emoja ja poikasia pesinnän häirinnän kärsimyksiltä. Pesimäkauden katsotaan alkavan pesän rakentamisesta ja päättyvän poikasten pesästä lähtöön. Suomessa EU:n lainsäädäntöä on tulkittu niin, että se ei koske metsätaloutta. Kaikkien muiden kuten esimerkiksi retkeilijöiden on noudatettava lakia ja annettava pesimärauha. Jokainen voi vetää tässä mielessään johtopäätöksen, että tuo on ihan naurettavaa. On hyvä, että tavallinen ihminen noudattaa lakia ja kunnioittaa luontoa. Olisi kuitenkin katsottava, että metsätalouden parissa työskentelevät noudattavat samoja lakeja. Metsäkone saa pahaa jälkeä aikaan päivän aikana.

Hakkuut yleensäkin aiheuttavat vahinkoa monin tavoin eri lajeille. Ensimmäinen ongelma tulee vastaan, kun muuttolinnut palaavat. Vanha tuttu pesimäalue on hakattu nurin. Monet lajit pyrkivät etsimään uuden paikan, mutta moni palaaja on paikkauskollinen. Kilpailu pesimäpaikoista ja ruuasta kiihtyy. Resurssit eivät yksinkertaisesti riitä kaikille. Ja vaikka yhtenä keväänä löytäisikin uuden pienen reviirin, seuraavana vuonna uuden paikan etsintä voi olla edessä. Pesimäkaudella hakkuut aiheuttavat pesätuhoja ja poikasten kuolemia.  Uskokaa tai älkää, mutta ympäristön muutokset aiheuttavat lintujen stressitason nousua. Lintujenkin syke nousee. Silloin lintu on herkempi fysiologiselle kuormitukselle. Luonnonsuojeluliiton mukaan pesimäkaudella tehtävien hakkuiden seurauksena arviolta 120 000 linnunpesää tuhoutuu hakkuissa. Veikkaan, että tuo on aika alakanttiin arvioitu. Hakkuiden lisäksi ojitukset tuovat lisää ongelmia eritýisesti metsäkanalinnuille. Metsäkanalintujen poikasia kuolee jyrkkäreunaisten ja märkien ojitusten takia. Ojituksia tehdään, jotta puusto kasvaisi paremmin, parantaa ilmanvaihtoa ja sekä tietenkin parantaa olennaisesti metsätalouden tuotantoa. Pääsee katsos suoalueiden puustoon käsiksi. Eikä ainoastaan linnut, muutkin eliölajit kärsivät ympäristön muutoksista. Mieti asiaa vaikka näin, olet kuukauden mökillä ja kun palaat kotiin, kodin paikalla on suuri aukea pelto. Hiljaiseksi vetää. 

Kuten arvata saattaa Suomessa kesällä tehtävät hakkuut ovat yleistyneet ja hakattavat alueet suurentuneet. Se on tullut nähtyä ja koettua ihan omakohtaisesti. Kaikki mitä kirjoitettu on, on paperilla kaunista ja näyttää hyvältä ulkopuolisille. Ne jotka lakeja säätävät ja päätöksiä tekevät toimistossaan neljän seinän sisällä usein vieläpä tuhansien kilometrien päässä, eivät näe todellisuutta. Orpon hallituksen esittämä lakimuutos toteutuessaan toisi turvaa linnuille pesimäkauden ajaksi kaikissa Suomen metsissä. Laki olisi laki, eikä enää suositus. Ajatus on hyvä, mutta nähtäväksi jää miten lakia kunnioitetaan. Tai oikeastaan kuinka ne tällä kertaa kierretään.