Näätä - vihattu ja vainottu

Eilen lumitöitä tehdessä täällä mökillä sattui mielenkiintoinen juttu. Auto pysähtyi ja kuljettaja tiedusteli, että olemmeko nähneet näädän jälkiä. Useita jälkiä on nähty ja ne tulevat meidän tontillemme.  On kuulemma tehnyt tuhojaan "naapurimme" kesäasunnolla. Mökillä, jossa ei ole koskaan ketään. Pari kertaa olen siellä vanhemman pariskunnan nähnyt ja silloinkin he vain ajelevat aamusta iltaan tätä muutaman kilometrin mökkitietä edes takaisin. Älkää kysykö miksi, mutta näin he tekevät. Tornator ei anna lupaa asettaa loukkuja hakkuualueille eikä muillekaan tonteille. Täällä on Tornatorilla useampi rantatontti myytävänä. Kysyi, annammeko luvan ampua näädän meidän tontillamme..? No emme anna. Selvisi samalla, että kuka oli käynyt hiihtelemässä meidän autokatoksemme takana, samainen metsästäjä. Oli kuulemma huomannut vasta myöhemmin, että tontti kuuluu meille. Samalla tiedusteli, että tunnemmeko suden jäljet. Ette taida olla täältä päin...No ei olla, ei. Kyllä me kuitenkin suden jäljet tunnemme ja monen muunkin eläimen, vaikka "etelästä" ollaankin. Kerroimme, että täällä on ihan älyttömän hiljaista, koska metsiä on hakattu niin paljon pois ettei täällä ole enää eläimiä. Tätä ei sanottu ääneen, jos minä näen näädän omalla pihallani tai riistakamerassa, en sano siitä kenellekään mitään.

    Ensin hiukan tilanteita, joita on elämän varrella tullut koettua, nähty tai kuultu hyvin läheltä. Metsästäjät riistakolmioineen suurentelevat saalisten määrää, jotta saa vain metsästää. Riistakolmio on laskentamenetelmä, jonka mukaan metsästyskiintiöt lasketaan. Kaksi kertaa vuodessa metsäkanalinnut ja kerran vuodessa, talvella, lisäksi muut nisäkkäät. En missään nimessä syyllistä kaikkia, valtaosa metsästäjistä on tunnollisia. Mutta...,jokainen kuitenkin tietää, että monien riistakolmioiden sisältöä suurennetaan ja ympäri Suomea. Salametsästys sekä kännissä metsästäminen ovat valitettavasti tosiasioita. Petoeläinten aiheuttamia vahinkoja suurennellaan, erityisesti poronhoitoalueella. Saa korvauksia. Moni koira olisi selvinnyt hengissä, jos omistaja ei olisi idiootti. Joskus metsästäjät ovat niin humalassa, että heillä ei ole mitään hajua siitä, missä koira on. Jotkut idiootit lähtevät viikonlopuksi pois, ja koira jää kotipihaan kiinnitettynä koppiinsa eikä häkkiä ole ympärillä. Mitä metsästyksen yhteydessä tehtyihin koirasurmiin tulee, jokainen eläin pyrkii ahdistettuna puolustautumaan ja metsästäjän on ymmärrettävä tämä, kun koiran kanssa metsästää. Koira on rakas kumppani, jonka kanssa koetaan paljon ja kumppanin menettäessä tuska on suuri. Sitä voi sattua joko ihmiselle tai koiralle jotain.  Ihmisellä on kuitenkin aina haettava syyllinen, ja harvoin syyllistä etsitään itsestä. Toisia on helpompi syyttää, kun vihan ja tuskan voi kohdistaa johonkin. 

    Näätä on hyvin arka yöeläin. Se viihtyy metsissä, erityisesti aarniometsissä eli vanhoissa hoitamattomissa metsissä. Juuri niitä metsiä, joita meillä on enää alle 5 %. Näätä suosiikin siksi kansallispuistoja sekä suojelualueita. Se karttaa nykyajan hoidettuja talousmetsiä sekä aukeita paikkoja. Näätä syö pääasiallisesti jyrsijöitä, oravia, sammakoita sekä muita selkärangattomia, linnunpoikasia, munia, sieniä, marjoja ja se käy myös kohdalle osuessa haaskalla. Se on siis generalisti, selviytyjä, joka turvautuu siihen, mitä on tarjolla. Hyvinä myyrävuosina, myyrinä, hyvinä sopulivuosina sopuleita. Elää yksin. Päivisin käyttää päivälepopaikkaa, joka on yleensä ontossa puussa tai iso linnunpönttö. Poikaset se tekee mielellään puunkolossa olevaan pesään. Valtamediassa on kuvia siitä, kuinka näätä on tehnyt pesän välikatolle. Se on arka eläin ja se tekee välikatolle, piharakennukseen, latoon ym. pesän, jos siellä rauhallista. Esimerkiksi meidän naapurin kesäasunto. Se on hiljainen, ei ketään kuukausiin missään, hädin tuskin muulloin kuin juhannuksena. Monella ihmisellä mökki on käytössä vain juhannuksena sekä kesälomalla eli kukaan ei ole häiritsemässä. Kun ihminen tulee juhannuksena mökillensä, välikatolla on vilinää ja vilskettä, ulostetta ja raatoja. Ei se kivaa ole, ja puhdistamiseen voi kulua sievoinen summa. Ei näätää voi kuitenkaan syyttää siitä, että se on löytänyt elämänsä pesäpaikan poikasilleen. 

    Sitten se toinen asia, mihin meilläkin käynyt metsästäjä vetosi, syö kana- sekä vesilintujen munia, kannat vähenevät eli metsästettävä vähenee. Jäniskannan vähenemisestäkin syytetään mm. näätää, supikoiraa ym. Nyt, jos summaa yhteen alueen, mistä olen kirjoittanut sekä näädän arkana yöeläimenä. Ensinnäkin täällä ei ole vanhoja metsiä, etenkään kuusikoita ei edes juurikaan isompia yhtenäisiä metsäalueita. Valtaosa on avonaista avohakkuualuetta, jossa kasvaa heinää ja pari pökkelöä sojottaa taivaalle. Metsäkanalinnut ovat vähentyneet hakkuiden ja metsästyksen seurauksena. Meillä oli hyvä pieni riekkokanta täällä ja 2025 kuten 2026 sen metsästys on kielletty heikkojen kantojen takia. Kuitenkin viime vuonna riekkojen elinalueella kävi tietty porukka ammuskelemassa eikä riekkoja ole enää näkynyt, ei edes jälkiä enää. Niitä näki viikoittain, kun kävi hiihtämässä, pyöräilemässä tai kävelyllä. Ei voi näätää syyttää eikä muitakaan nisäkäspetoja, ei voi kuin ihmistä. Eräät tutkijat olivat seuranneet näädän elämää 20 vuoden ajan eivätkä he nähneet kuin yhden tapetun jäniksen ja yhden tapetun teeren näädän toimesta. Molemmat johtuivat äärimmäisen huonosta myyrä ja sopulivuodesta. Samaisena vuonna pöllöillä meni huonosti. 

    Näitä ns. tuhoeläiminä pidettyjä eläimiä tapetaan meillä vuosittain kymmeniä jopa satoja tuhansia yhteensä. Mäyrän metsästys on ihmeellistä., surullista ja pistää pelkästään vihaksi.  https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/d78ae584-9599-407c-bd81-d661541c666e  Viirunaaman sanotaan tuhoavan näädän ohella riistakanalintujen kantoja. Tässä on juuri se ristiriita, mitä yritän sanoa. Jokaista Suomen petoeläintä syytetään meidän riistakantamme vähenemisestä jopa katoamisesta. Meillä tapetaan esimerkiksi yli 25000 näätää, reilut 10000 mäyrää vuosittain riistanhoidollisen syyn vuoksi. Osa lajeistamme on endeemisiä eli kotoperäisiä, jotkut ovat tulokaslajeja eli lajit siirtyvät uusille elinalueille ilmaston lämmetessä. Supikoira ja minkki ovat vieraslajeja eivätkä ne kuulu Suomen luontoon. Minkki ja vesikko kilpailivat elämästään samassa ekolokerossa. Minkki valtasi vesikon elinalueet ja hävitti sen meiltä lajina kokonaan. Vuodesta 2000 lähtien vesikkoa on pyritty palauttamaan meidän luontoomme takaisin. Vesikon luontoon palauttamista varten, minkki piti loukuttaa alueelta pois. Ymmärrettävää. Ketun metsästys on pahasti liioiteltua Suomessa. Kettu kuuluu meidän luontoomme. Ainoastaan naalin elinalueelta ketun hävittäminen on ymmärrettävää. Naali on endeeminen laji, joka ei pysty kilpailemaan vahvemman tulokaslajin kanssa. Kettua vihataan ja se kärsii riistakantojen vähentäjänä suotta. 

    Jos metsästäjät, päättäjät ja ihmiset ylipäätään oikeasti syventyisivät pohtimaan asiaa, syitä ja seurauksia.  Jos ihmiset uskaltaisivat myöntää totuuden. Jos ja jos. Syy kantojen vähenemiseen on kaksi merkittävää syytä, talousmetsien hakkuut sekä liikametsästys. Metsästäjät eivät niin tee, koska heillä ei olisi ketään, jota syyttää eikä näin ollen mitään metsästettävää. Valtamedia ruokkii ihmisten pelkoa ja vihaa. Todelliset syylliset jatkavat toimintaansa ja luonto hiljenee entisestään. 

Kuvat: näätä,  Steve Slocomb ja kettu, itse otettu.